Kahvittelua puutarhatontun luona

Viikottainen turistikohdekiintiö piti saada täyteen, joten päivän kohteena oli kahvila Les Deux Moulins. Ai mikä vai? No Amélie-kahvila tietysti.

Kahvila sijaitsee 18. alueella, lähellä Moulin Rougea ja Montmartrea. Sen pystyi havaitsemaan katukuvasta kyllä heti, kun pääsi metrosta ulkoilmaan. Aikuisviihdekauppoja vieri vieressä, välissä erotiikkamuseota ja saman sarjan baareja. Joskus yöaikaan olisi varmaan hauska käydä katsomassa, minkälaista väkeä siellä on liikenteessä.

Kahvila itsessään oli helppo löytää, ja ainakin näin lauantaina oli aikamoinen tungos. Ilmeisesti ei oltu kaverin kanssa ainoat, jotka ovat katsoneet kyseisen leffan. Listalta tietysti piti napata crème brûlée, ja kyytipojaksi kaipasin cappuccinoa. Sille oli sattumoisin listalla tehty ihan oma "menu", Gouter d'Amélie. Tästä pystyi vetämään sen johtopäätöksen, etten ollutkaan tilaukseni kanssa kovin ainutlaatuinen toisin kuin ehdin jo kuvitella. Mutta no, jos kerran mennään turistikohteeseen niin ollaan sitten turisteja, koko rahan edestä.

Lusikka ojossa. (Ihailtavaa itsehillintää, kun maltoin odottaa kuvan ottamisen ajan.)

Voi pojat mikä jälkkäri.

Olihan se hyvää. Paras crème brûlée mitä olen syönyt. Ehkä osittain siksi, että oli myös ensimmäinen lajissaan.

Kahvila olisi ollut huomattavasti viihtyisämpi, jos olisi ollut vähemmän väkeä. Myöskin meitä palvelleelle tarjoilijalle suosittelisin alan vaihtoa, vaikutti sen verran kyllästyneeltä turisteihin.

Tuliko selväksi? Amélie-kahvila. AMÉLIE.

Aika erilainen paikka mitä elokuvassa (ylläri). Voisin mennä uudestaankin, mutta luultavasti en mene, koska ilmapiiriltään viihtyisämpiäkin paikkoja löytyy varmasti. Joissakin niistä saattaa jopa saada ystävällistä palveluakin, parhaassa tapauksessa ehkä jopa hymyn kera. Sisustuksessa oli kuitenkin hauskoja yksityiskohtia, siitä plussaa, erityisesti vessassa olleesta puutarhatontusta. Paikan yleisilmeestä noin muuten tosin jopa minä meinasin saada Amélie-yliannostuksen. Mutta senpä takia sinne ilmeisesti mennään.

Suosittelen käymään, jos on leffan suurfani ja tykkää jälkiruoasta. (Tosin lounasruoatkin näyttivät aika hyviltä, mutta lista oli suhteellisen suppea. Mutta no, eipä tule valinnan vaikeutta.)

Kahvittelun jälkeen napsaistiin pari kuvaa Moulin Rougesta. Sen eteen oli tosin aika ikävästi parkkeerattu rekka, joten kovin onnistunutta otosta en saanut aikaan. Toisaalta, jääpähän enemmän tilaa mielikuvitukselle, kun joutuu itse keksimään, mitä rekan takana on.

Tyhmä auto, olisitpa tullut vasta huomenna.

Aurinko alkoi paistaa juuri mukavasti, joten päätin kävellä osan matkaa kotiin. Loppujen lopuksi kävelinkin koko matkan, kun oli niin lämmin. Ehkä se kevät joskus tulee oikeasti. (Foreca tosin näyttää olevan toista mieltä. Talvitakkikausi siis jatkukoon.)